Totuus alkaa paljastumaan?

Sokea apinakin pärjäisi osakesijoittajana. Tuttu lause muutaman kuukauden takaa. Kun kaikki kurssit vaan nousevat niin harrastus luo illuusion siitä, että homma olisi hallussa ja oma päättelykyky ylittäisi keskivertosijoittajan osaamistason. Puolen vuoden, vai pitäisikö sanoa kahden kvartaalin jälkeen sijoittamisen perusasiat alkavat olla hanskassa. Ja totuus homman juonesta alkaa pikku hiljaa paljastumaan. ”onko kyseessä kaikkien aikojen kupla?”Jatka lukemista ”Totuus alkaa paljastumaan?”

Iltaihmiset barrikaadeille!

Olen ollut niin pitkään kuin muistan vuorotyöläinen. Teen ensin normaalin duunipäivän virka-aikaan ja jatkan duunia kymmenen aikaan illalla sähköpostien ja keskittymistä vaativien tehtävien parissa. Rytmi on syntynyt pääosin siitä yksinkertaisesta syystä, että päivät kuluvat palavereissa, joista suurimmassa osassa pitää olla aktiivisessa roolissa, eikä multitasking oikein onnistu samaan aikaan. Kokousten lisäksi toimenkuvaan kuuluu myös ihan konkreettistaJatka lukemista ”Iltaihmiset barrikaadeille!”

Miksi aikuiset eivät kiipeile puissa?

Lapsena kaikki oli mahdollista. Kallionkielekkeet kutsuivat leikkimään ja puusta toiseen hypittiin kuin Tarzan ja vielä ilman liaaneja. Syksyiset lehdet eivät saaneet aikaan ajatusta, että tarttis varmaan haravoida, vaan kuvitelman pehmeästä patjasta johon oli hypättävä. Missä vaiheessa elämää järki voitti vietit, spontaanisuuden ja korkean riskinottokyvyn? Koska alamme tekemään riskianalyysin ennen hyppäämistä puusta toiseen tai ennen lehtikasanJatka lukemista ”Miksi aikuiset eivät kiipeile puissa?”

Kiire kiire

Sapattivapaa vaihtui ehkäpä yhteen työurani kiireisimpään projektiin. Päivät täynnään palaverejä ja illalla pitäisi ehtiä saada jotakin tuottavaakin aikaan. Tekemätön työ tappaa, ei se kuinka paljon huhkii. Totuus ainakin näin tietotyössä. Ojankaivuussa määritelmä saattaa olla toisin päin. Kiire on vain huonoa priorisointia. Tämäkin on usein kuultu viisaus. Mutta mitä on tehtävissä kun tekemisellä on selkeä peruuttamatonJatka lukemista ”Kiire kiire”

Digitalisaatio – uutta ja ihmeellistä vai vanhan kierrätystä

Erään palvelemani lääkefirman talousjohtaja ei monia vuosia sitten lainkaan ymmärtänyt mihin sähköpostia tarvitaan. Jos joku haluaa sanoa jollekin jotakin miksei voi kävellä henkilön huoneeseen ja sanoa asiansa. Jos viestimisestä tehdään liian helppoa niin aikaa käytetään varmasti aivan turhien asioiden viestimiseen. Sähköposti otettiin käyttöön herran vastalauseista huolimatta. Näin jälkeenpäin ajatellen on sähköposti parantanut yritysten tiedonkulkua, muttaJatka lukemista ”Digitalisaatio – uutta ja ihmeellistä vai vanhan kierrätystä”

Välitavoite 3/8

Neljän kuukauden kehittymisohjelmasta on nyt takana 38% ja taasen analysoidaan kehittymistäni tai paremminkin sen puutetta ainakin joiltakin osin. Olen hukannut ajantajun. Ihansamatai on yleisin päivä. Tunnistan oikeastaan vain perjantait ja nekin vain kiitos Twitter-hahmo Koomamiehen, jolla on tapana julkaista joka perjantai kuva itsestään juomassa Guinnesia pyöräilykypärä päässään. Ehkäpä muutkin viikonpäivät tarvitsisivat joitakin tunnusmerkkejä. Tai toisaaltaJatka lukemista ”Välitavoite 3/8”

Seuraavat askeleet työuralla

Olen ollut siinä mielessä onnellisessa asemassa, että työ on pääsääntöisesti etsinyt minut enkä minä työtä. Headhunterit ovat jollain mystisellä logiikalla löytäneet yhteystietoni ja toistuvasti ehdotelleet tehtäviä ja yrityksiä, joista en yhtään tiennyt olevani kiinnostunut. Rehellisyyden nimessä sanottakoon, että olen myös työurani aikana lähetellyt hakemuksia, mutta mikään niistä ei ole tärpännyt. Liekö syy hakemuksissani vai olenkoJatka lukemista ”Seuraavat askeleet työuralla”

Välitavoite 2/8

Neljän kuukauden kehittymisohjelmasta on nyt takana 25% ja taasen analysoidaan kehittymistäni. Rytmi on hiukan kärsinyt muutaman antisapattimaisen tarjouksen myötä. Työehdotukset ovat tulleet kirjaimellisesti yllättäen ja pyytämättä. Pahaksi onneksi ne ovat myös olleet äärettömän mielenkiintoisia ja tarjonneet uudenlaisia aidosti haastavia mahdollisuuksia. Mutta niistä ei nyt enempää tässä vaiheessa. Olen oletuksieni vastaisesti tottunut erinomaisesti ohjatun kiireen puutteeseen.Jatka lukemista ”Välitavoite 2/8”

Välitavoite 1/8

Neljän kuukauden kehittymisohjelmasta on nyt takana 12,5% ja on aika ensimmäiseen välitavoitteiden analysointiin. Ensimmäiset sapattipäivät olivat omituisia. Puhelin ei soinut, sähköpostit eivät täyttäneet inboxia ja oli koko ajan huono omatunto tekemättömistä töistä, joita ei enää ollut. Omaehtoinen tiukka päivittäinen ohjelma on osoittautunut lähes mahdottomaksi noudattaa. Intoutessani tekemään jotakin vie se mennessään muiden asioiden jäädessä. OlenJatka lukemista ”Välitavoite 1/8”

Ihansamatai ja ajatonkokous

Tänään aiheena karanteenin sivuoireet ja vinkkejä parempiin kokouksiin. Kolmisen viikkoa vapaaehtoisesti kotona muutamaa poikkeusta lukuunottamatta on vääristänyt ajantajua. Viikonpäivien merkitys on kadonnut. Jokainen päivä on ihansamatai. Päivien lisäksi kellonaika on menettänyt merkityksensä. Päiväaskereiden lisäksi vanhoina hyvinä aikoina televisio rytmitti päivää. Yhdeksän uutiset tulivat yhdeksältä ja ne katsottiin. Ei tullut muita uutisia eikä ollut internettiä. EnnenJatka lukemista ”Ihansamatai ja ajatonkokous”